HISTORIAA

Hankimme ensimmäisen sileäkarvaisen noutajan vuonna 1990. Rotuvalinta oli aivan sattumaa, tunsimme kyllä kultaisennoutajan ja labradorin, harvinaisempaa sileäkarvaista emme olleet koskaan aikaisemmin nähneet. Mutta jo ensimmäinen käynti Rajalassa, pentua katsomassa vei sydänmemme tällä rodulle. Yön yli mietimme ja seuraavana aamuna haimme 9 viikkoisen Niilon (FIN MVA Blackpicks Funny Showman) kotiimme.....

Niilo tuli ennen kaikkea "seurakoiraksi", mutta pikkuhiljaa Anu innostu näyttelyistä ja kun aina välillä vähän menestystäkin tuli niin innostus vain kasvoi. Niilo oli innokas oppimaan asioita, aivan vihreinä koiraharrastajina saimme sille perusasiat opetettua todella helposti.  NOMEsta emme silloin vielä pahemmin olleet kiinnostuneita, mutta kun taloon tuli 3 vuotta myöhemmin Anton (FIN KVA KANS, FIN & EST MVA Merjun Ukkonen) alkoi Anu jo jonkin verran taipumuskokeita ajatellen harjoittelemaan.

Anton varattiin Merjun kennelistä, sillä olin kuullut, että hän aikoi astuttaa ruotsista tuodun Almanza narttunsa siihen aikaan menestyneellä Giorgio-Armanilla "Kallella" ja tuosta yhdistelmästä oli pentu saatava. Varaus tehtiinkin hyvissä ajoin ennen "Katan" astutusta. Niin saimme tuon hurmaavan pikkuherran itsellemme helmikuussa 1994.

Niilo Maailmanvoittajanäyttelyssä 1998 ROP-veteraani!

Niilo sai n. 5 vuotiaana sertit kokoon ja kasvattaja Tuula oli luvannut taivuttaa sen, jotta saisimme siitä muotovalion. Ja niinhän siinä sitten kävikin, Tuula vei Niilon taippareihin 6 vuotiaana ja läpihän se meni ja samana kesänä Niilo kävi vielä alokasluokan kokeessakin ja sai ykkösen siirtyen avoimeen luokkaan, jossa se ei koskaan kisannut.

Anton ja Niilo tulivat molemmat muotovalioiksi keväällä 1996. Niilo taippareissa ja Anton KV-näyttelyssä Lahdessa.
Kuvassa muotovaliopojat poseeraavat syksyllä 1996.

Niilo & Anton 1996	Antonin Anu vei itse taipumaan v. 1995, Antonin ollessa 1,5 vuotias ja toisella yrittämällä onnistuttiin... Seuraavana kesänä Anu kisasi Antonin kanssa alokkaassa, mutta ykköstuloksia ei herunut... Kimmolla alkoi tässä vaiheessa kiinnostus kasvamaan ja tulevan talven Kimmo treenasi Antonin kanssa. Seuraavan kevään ensimmäiseen kokeeseen Anu pääsi hyvin treenatun koiran kanssa ja hetihän sieltä ykkönen lävähti ja siirto avoimeen.
Kovana kisajännittäjänä Anu lopetti nomeilut ja Kimmo siirtyi ruoriin ja Anton selvitti tiensä suoraan alokkaasta voittajaan samana kesänä. Sitten seuraava kesä voittajaluokassa saaden tuloksia ja vuonna 1999 Anton saavutti kaikki kolme ykköstulosta ja Kimmo sai uinnin metsästysnoutajien mestaruuskokeessa, tupla ykkösillä! KVA-arvo saatiin sitten käytännön metsästyskokeen kautta heti sen jälkeen! Vähän Antonin tulon jälkeen suoritimme metsästyskortit ja Kimmo on siitä alkaen metsästänyt ahkerasti koiriemme kanssa.	Anton mökillä 2003

Vuonna 1997 Niilosta tuli isä ja siitä pentueesta tuli Anun äidille ja isälle  Vesa niminen veitikka, joka on Anun omistuksessa, mutta asuu siis mummon ja papan ilona. Vesa on onnellinen kotikoira.

Silvian tullessa Ruotsista marraskuussa 1998, meillä olikin sitten kolme flattiä talossa. Silvia ( FIN & S MVA Almanza Chocolate Cream) on ollut pennusta pitäen rauhallinen ja fiksu koira ja sen kanssa on ollut ilo harjoitella. Silvian saavutuksista voit lukea sen omilla sivuilla lisää. Silvia on yhteisomistuksessa Auli ja Eija Rajulinin kanssa, mutta asuu meillä.

Silvia haahkajahdissa 2003

Niilo kuoli syyskuussa 1999, sillä todettiin kasvain mahassa ja se nukkui ikiuneen sillä samaisella lääkärikäynnillä. Ikävä oli kova, olihan se Anun ensimmäinen koira ja todella ihana ystävä koko perheelle. Samaa innokkuutta ja paloa kuin Niilossa on sen jälkeläisissä , joiden menestystä olemme saaneet ilolla seurata viimevuosina.

Antonilla on kolme pentuetta, joissa on myös kivasti menestyneitä jälkeläisiä niin näyttelypuolella kuin kokeissakin.

Loppukesällä 2002, perheemme sai toisen ruotsalaisvahvistuksen, kun pikkuinen Martta-neiti haettiin kotiin. Martta (FIN MVA Almanza Find Five Faults) on saanut "vapaan kasvatuksen" ja se onkin saanut kasvaa rauhassa tasapainoiseksi ja ihanaksi seura- ja metsästyskoiraksi. Innokkuutta on vaikka muille jakaa ja miellyttämisenhalua ei tältä neidiltä puutu.

Martta 2v

Syksyllä 2003 meillä oli vähän aikaa irlanninsetteri Robin, mutta se muutti pois kotoamme tammikuussa 2004. Ehkä vielä jonain päivänä meillä on uusi setterikin joukossamme, mutta ei ihan lähivuosina vielä.

Syksyllä 2004 tuli yhteisomistukseemme kaunokainen Olivia (Artnemisflat Galadriel), joka asuu Kauppinen - Suhonen perheessä n. 5km meiltä ja on Auli ja Eija Rajulin kanssa yhteisomistuksessa.

Anu ja kaksi Martan pentua, Liina ja Jane

Kennelnimen saimme vuonna 2000 ja ensimmäinen pentueemme syntyi Martalle 21.7.05, 3urosta ja 8narttua.

Ensimmäisestä pentueesta kotiin jäi ihana pikkuinen Jane ( Flat Power Miss Marple). On ollut ilo seurata tämän tasapainoisen pennun kasvua aina syntymästä saakka. Toivon että tulevaisuus tuo kaikkea hyvää pienelle Janelle.

Olemme toimineet molemmat vuosia noutajakoirayhdistysten toimihenkilöinä ja tämä jatkuu edelleen. Kimmo on järjestellyt metsästyskokeita, ollut kouluttajana ym. ja Anu kirjoitellut sukukirjoja ja päivitellyt nettisivuja, ollut jäsensihteerinä, tiedottajana , hallituksen varajäsenenä jne.....

Monta ilonhetkeä on matkalla koettu, mutta myös itkuja on itketty. Ihania ystäviä on harrastuksen mukana tullut ja paljon tuttavia ympäri Suomen.

:: Anu ja Kimmo Vorobjev

2004 copyright © kennel Flat Power